Tässäpä lyhyt esittely marsuista:
Martti: Marsulan isäntä, 3 v isokokoisin uros jonka pohjaväri on valkoinen, päässä ja takaosassa hieman ruskeaa ja mustaa. Martti tuli minulle vuoden vanhana kodinvaihtajana yhdessä Mortin kanssa, kodista jossa pikkulapset eivät antaneet marsuille hetkenkään rauhaa. Marsut olivat asuneet samassa häkissä, mutta ne olivat ottaneet yhteen rajusti ja Martilla oli niskassaan vaikeasti paraneva haava. Molemmilla oli myös ulkoloisia ja kynnet kasvaneet liian pitkiksi. Martti oli kuitenkin alusta asti rohkea ja hyväluonteinen marsu. Eläinlääkärikeikalla saatiin loishäätö kuntoon ja pesin marsut Hexocilillä. Runsaalla C-vitamiinilla marsujen yleiskunto koheni pian. Martti on rakas pullukka, jolle maistuisi makupalat kaiken aikaa, mutta valitettavasti herkkuja joudutaan rajoittamaan maltilliseen määrään. :)
Mortti: Pienempi ja ujompi uros 3 v. Väri tortoiseshell and white. Mortti on hieman ihmisarka, mutta antaa ottaa syliin ja viihtyy siinä. Se pitää rauhallisista otteista ja tutuista ihmisistä. Omalta emännältä se uskaltaa hakea porkkanan, mutta edelleen on aina valmis livahtamaan mökkiin jos jotakin pelottavaa ilmestyy sen maailmaan.
Veera: Martin tyttöystävä, jonka kanssa se jakaa yhteisen häkin. Veera on 8 kk ikäinen brindle. Se on yhtä avoin ja utelias kuin Martti. Nuori neiti hakee ensimmäisenä herkkupalan ja jos Martti ehtiikin ensin, Veera ottaa herkun sen suusta ja Martti joutuu hakemaan uuden. Martti ei ole siitä moksiskaan, Veerahan on sen paras ystävä ja tuonut sen poikamieselämään mukavasti säpinää. (Kuvassa kaulakarvat pörrössä, sillä tyttö pakitti juuri ulos pahviputkesta johon oli ryöminyt leikkimään).
Viivi: Veeran sisko, saapunut Helsinkiläiseltä kasvattajalta. Mortin häkkitoveri. Viivi ja Veera eroavat väritykseltään vain hiukan, Viivissä ei ole yhtä paljon golden-väritystä, vaan se on enimmäkseen musta.
Viivi odottaa ensimmäistä poikuettaan, jonka odotetaan syntyvän Maaliskuun alkupuolella. Mamma syökin huolella valittuja ruokia, mm. magnesiumia, C-vitamiinilisää ja glukoosia raskausmyrkytyksen estämiseksi. Se saa päivittäin myös extra-annoksen persiljaa, paprikaa ja muita vitamiinipommeja. Jännityksellä odotetaan, milloin pikkumarsut saapuvat maailmaan.
Kuvassa Viivi (tiineenä, mutta laskettuun aikaan vielä pari viikkoa)
Synnytys lähestyy, Viivi viimeisillään. Salaatti maistuu, Mortti pitää vahtia. Pariskunta saa olla yhdessä mahdollisimman pitkään, koska turvallinen "lauma" vähentää stressiä. Marsu-urokset ovat yleensä hyviä isiä ja osallistuvat lastenhoitoon, ainoa syy erottaa niitä lainkaan on poikaskiima, johon naaras tulee heti synnytyksen jälkeen. Olisi liian rankkaa naaraalle tulla heti uudestaan tiineeksi.
