Silinteri asustelee siis täysihoitotallissa. Siellä se saa aamuheinät n. klo 7 ja pienen määrän täysrehua (Prix). Puoli yhdeksään mennessä se on syönyt ruokansa ja päässyt ulos tarhaan, jonne sen karsinasta on ovi suoraan. (Käytännöllinen uusi talli, johon on tehty oma uloskäynti jokaisen karsinan kohdalle).
Tällä hetkellä Silinterillä ei ole tarhakaveria, vaikka se on hyvin sosiaalinen hevonen. Ikävä kyllä sen aikaisempi tarhakaveri potkaisi sille ikävän haavan takareiteen ja ne oli pakko erottaa hokkiaikana. Uutta tarhakaveria ei ole löytynyt, mutta ruuna pääsee kosketuksiin tarhanaapureiden kanssa. Vanha herkkä xx-tamma onkin sen juttukaveri, jonka kanssa aidalla keskustellaan henkeviä.
Päiväruuat ne saavat 13-14 välillä tallissa, jossa niillä on mahdollisuus myös juoda. Illaksi ne saavat palata tarhaan ja olla siellä iltaan asti. Iltaheinät jaetaan n. klo 18. Pieni Prix-annos, kivennäiset ja pellavalima kuuluu myös Silinterin iltapalaan.
Itse tallilla käydessämme annamme ruunalle vähän greenlinevelliä (vain muutaman desin kuiva-aineena mitattuna, mutta laihaksi velliksi tehtynä) ja sen mukana vatsaa hoitavia yrttejä (fenkolinsiemen, camomilla ja anis) tai maitohappobakteeria.
Silinteri on saanut tänä keväänä pitkään lomailla, sitä ei ole ratsastettu lainkaan Tammikuun puolenvälin jälkeen, koska olin silloin olkapääleikkauksessa (ns. Bankartin leikkaus, olkapää ei pysynyt paikoillaan parin tapaturman jälkeen ja kipuili, joten se päädyttiin leikkaamaan. Osaksi irti revennyt rustoreuna siistittiin hiomalla ja ommeltiin kiinni lanka-ankkureilla) ja minut määrättiin ratsastuskieltoon 3 kk ajaksi.
Silinteri liikkuu kuitenkin jokatoinen päivä liinassa tai irtojuoksutuksessa, joten sen kunto ei ole aivan romahtanut.
Kuumalle, herkälle hevoselle ei ole helppo löytää vapaaehtoisia ratsastajia ja ratsuttaja useamman kerran viikossa olisi tämän hetken taloustilanteessani liikaa. Kerta viikkoon ratsutuksesta taas ei olisi mitään hyötyä, hevonen vain stressaantuisi vieraasta ratsastajasta (sitä se tekee muutenkin).
Aloitetaan siis alusta uudelleen tämän pakollisen loman jälkeen.
Toisaalta hevosella on ollut myös vatsavaivoja vaihtuvien ja väliilä heikkolaatuisten heinäerien johdosta, koska se on hyvin herkkävatsainen. Joulun aikaan aloimme tuoda sille omat heinät (helpommin sulavaa lehtevää ja pehmeäkortista kuivaheinää) ja se auttoi sen vatsaan. Tallipaikalle tulee näin enemmän hintaa (hinnanalennusta täysihoitopaikasta ei tässä tapauksessa satu, mutta saadaanpa ainakin säilyttää omia heiniä tallin heinäsuojassa).
Siinä onkin syy miksi ratsutushaaveet siirtyivät myöhemmäksi, alustavasti ensi kesän suunnitelmiin.
Onhan ruuna peruskoulutettu, mutta lisää rentoutta, tasapainoa ja rauhallisempaa tahtia lähdetään hakemaan nyt kun ruuna ei enää saa kohtausta jo siitä kun sen selkään mennään.
Oma kuntoni on sairasloman myötä varmaan romahtanut. Tuntuu oudolle kun on viimeiset vuodet paahtanut tallitöissä niin tiukkaan tahtiin että kunto on ollut huipussaan. Leikkauksen jälkeen käsi oli pitkään niin kipeä ja alkuun pitkään hankalassa kantositeessä, että liikkuminen jäi pakollisiin (selityksen makua) ;).
Nyt sairasloma on kohta loppusuoralla ja kättä saa jo harjoittaa enemmän. Helppoa se ei tunnu olevan, liikeradat on vaikea saada takaisin ja käsi kipeytyy jo tässä koneella kirjoittaessa.
Jännittää satulaan nouseminen, miten kipeää se mahtaa tehdäkään... Mutta sen näkee sitten. Kesään mennessä käden pitäisi olla "kunnossa", toivotaan niin!
