Silinteri ja "Hessu", 2 v lv-ori jonka kanssa ruuna muutti meille kasvattajansa tallista. Pojat olivat kuin paita ja peppu. (Hessu oli rekisteröimätön, suvuton varsa, josta tuli sittemmin komea ja mukava "puskaratsu").

Syystalvella 2012, Silinteri on juuri haettu meille takaisin ja viettää aikaansa 30 issikan laumassa rentoutuen. Vasemmassa suupielessä on edelleen syvä arpi ja hevosen sielussa vielä enemmän korjaamista...

Tässä harjoitellaan rauhallista käyntiä, taivutuksia ja pysähdyksiä. Moneen kuukauteen ei muuta harjoiteltukaan, ravi ja laukka saivat enimmäkseen jäädä odottamaan, koska hevonen jännitti liikaa. Ruuna on alkanut viimein kuunnella ja rentoutua. Pääsiäinen 2013.

Uudessa tallipaikassa kesällä 2013.

 

Reipasta laukkaa juhannuksena 2013, jolloin otettiin myös muutama helppo ristikko ja pikku pystyeste (Taas kerran kammottava ankkaistunta...). Silinteri osaa hypätä ja kykenee hyvin lyhentämään laukkaa, mutta kokemattomana hyppääjänä se ajattelee että puomit on ylitettävä mahdollisimman kovalla vauhdilla. Jopa maapuomin ylitys tapahtui alkuun valtaisalla loikalla. Ei puhettakaan kokonaisen radan hyppäämisestä, ainoa mahdollisuus oli lähestyä esteitä uraa pitkin käynnissä ja kääntää se esteelle vasta muutama metri ennen estettä. Sillä tavalla vauhti ei ehtinyt kiihtyä vielä vaarallisen kovaksi. Ruunan ilmeestä näkee sen mielialan, tässä se on ihan ok. :)